Buster RS:n kaasujousiprojekti

Kaasujousi aiheutti ongelmia

Johnssonin moottorissa oli lukittava kaasujousi, jonka tehtävä oli keventää moottorin yläasentoon nostamista. Sen avulla moottorin trimmi voitiin myös säätää haluttuun asentoon. Se oli kuitenkin jo minun ostaessani veneen niin huonossa kunnossa, ettei siitä ollut oikeastaan muuta kuin haittaa. Kyselin parista perämoottoripurkaamosta, että löytyisikö samanlaista ehjää tilalle. Ei löytynyt ja uuden hintakin olisi ollut lähes tuhat euroa. Ajattelin myös kysellä sähkötrimmiä. No se olisi ollut suorastaan poskettoman hintainen, noin 2500 euroa! Ymmärrettävästi en ostanut kumpaakaan. Ajattelin tutkia mahdollisuutta rakentaa samantapainen systeemi itse. Myydäänhän lukittavia kaasujousia muutenkin. 

Projekti alkoi tutkimalla jousitarjontaa. Muutamia valmistajia löytyy ja valitsin niistä yhden. Seuraavaksi piti mitata aika tarkasti moottorin ja tulevan kaasujousen liikeradat. Tämä määritti kaasujousen mitat ja jousivoimat. Löysin sopivat ja kaupoille vaan! Hankin lukittavan jousen sekä kaukokäyttövaijerin ja kahvan. Jousi ei ollut tarkoitettu ollenkaan merikäyttöön ja tiedostin toki tämän. Voisi olla, että jousi ei tulisi olemaan pitkäikäinen, mutta toivoin mielessäni sen kestävän yhden tai kaksi vuotta. 

Tässä  uuden kaasujousitelineen  ensisovitus  

paikoilleen. Pysty putkeen tulee jousi pystyasentoon. 

Materiaali on haponkestävä teräs. 

Klikkaa kuvia suurentaaksesi niitä..
  

Keventävä  kaasujousi  ei  riittänyt vaan 

peruutusta varten piti myös rakentaa lukko. 

Päätin rakentaa lukon perinteisen lukon tyyppiseksi. 

Vivuston avulla lukko voitaisiin avata ja sulkea 

tarpeen mukaan. 

Tässä kuvassa näkyvät lukkoa käyttävä 

vivusto. 

Jousen teline ja yläpään kiinnityshela, jossa myös 

lukituksen vaatimat yksityiskohdat.

Jousi paikallaan ilman peruutuslukkoa.

Valmis peruutuslukko ja kaasujousi. Vivustossa 
oli vähän miettimistä, koska se piti saada lukituksi 
auki ja kiinni- asentoihin ja  mahduttaa
paikalleen. Tässä näkyy tilaa olevan, mutta 
kun moottoria käännetään, niin tila menee 
ahtaaksi. Nuoli osoittaa lukitusvipuun. Tänä 
keväänä purin pois kaasujousen lukitusmekanismin. 
Se tuntui turhalta, eikä oikein jaksanut pysyä toiminta- 
kunnossa meriympäristössä. 
 

 Jousi- ja lukkosysteemi on toiminut yllättävän hyvin. Muutamia pikku säätöjä piti toki tehdä ja kahden veneilykauden jälkeen jousi alkoi vuotaa öljyä. Se piti vaihtaa. Vaihtotyö vei noin puoli tuntia, joten eipä sekään ollut ylivoimaista.

 

Buster RS:n uusi elämä

Busterin hankinta

Tehdessäni Scyllaan viimeisintä suurta remonttia törmäsin kesällä 2009 uuteen tilanteeseen; Ensimmäisen kerran yli kahteenkymmeneen vuoteen näytti siltä, että joudun viettämään kesän kuivalla maalla. HHHRRR...  Tämähän ei käy! Jokin vesikulkuneuvo piti saada alle. Sain lainata naapurin pientä Terhiä. Se oli aika mukava, mutta aika pian kävi selväksi, että 20 hv:n perämoottori yhdistettynä neljämetriseen veneeseen ei ollut oikein riittävä yhdistelmä neljän hengen retkeilyyn. Varalaitaa oli liian vähän ja koneteho riitti juuri plaaniin. Aallokkoon ei oikein voinut lähteä. Kipinä avoveneilyyn kuitenkin syttyi. Kalavenettäkin olin monta vuotta miettinyt. Ehkä nyt voisi olla sopiva hetki kyseiselle hankinnalle. Mutta minkä veneen hankkisin? Rahaa en halunnut käyttää muutamaa tonnia enempää. En ollut juurikaan perehtynyt erilaisiin vaihtoehtoihin. Päällimmäisenä ajatuksena oli helppohoitoisuus ja kestävyys. En halunnut enää Scyllan lisäksi toista paljon huoltoa vaativaa venettä. Eräs tärkeä haluamani ominaisuus oli se, että vene olisi vedettävissä rannalle ilman, että pohja kärsii. Alumiinivene tuli ensin mieleen ja niistä joku vanha Buster. Vanhat Busterit tuntuivat olevan hinnoissaan. Näytti siltä, että varaa olisi lähinnä Buster R:ään noin 40 hv:n koneella. Olin jo lähdössä katsomaan yhtä Pirkanmaalle, kun netissä sattui silmään eräs RS 40 hv:n kaksitahtisella Johnssonilla. Hintakin oli sopiva budjettiin nähden. Aavistin kyllä, ettei sillä hinnalla mitään uutuutta hankita, mutta pienellä siistimisellä pitäisi jonkinnäköinen kulkupeli saada. RS:hän on puoli metriä pidempi kuin lainassa ollut vene ja konetehoa olisi tuplasti. Tämän pitäisi olla suhteellisen sopiva minun käyttööni. Ajoin Lahteen ja kaupat syntyivät. Kotiin päästyäni vene kaipasi välittömästi perusteellisen siivouksen ja kaikenlaisen ylimääräisen poistamisen. Perässä oli muun muassa jonkinlainen häkkyrä, joka esitti vetouistelukoneen telinettä. Veneen satamakuomu oli aivan riekaleina ja siitä ei ollut muualle kuin kaatopaikalle. Moottorissa ei ollut sähkötrimmiä, vaan ns. köyhän miehen trimmi, eli koneen nostoa keventävä kaasujousi. Sekin oli rikki. Pientä hankittavaa oli, mutta aika pienellä vaivalla sain veneen veteen ja käyttö voi alkaa.

 Tässä vene ensimmäistä kertaa uudessa kotisatamassaan 

siivottuna, pestynä ja vähän uudelleen varustettuna. 

Klikkaa kuvia suurentaaksesi niitä.
 

Tältä näytti veneen perässä, kun se  tuli  pihalle.  

Kaasujousi toimi juuri ja juuri ensimmäisenä kesänä 

pienen virittelyn jälkeen. Lautaviritys lähti ensimmäisenä.

Kalaan päästiin jo.

Retkellä jossain  kotivesillä.  Juuri tätä tarkoitusta varten  

halusin veneen olevan alumiinia. Se piti voida vetää rannalle 

sen suurempia miettimättä. 

Menossa kalaan poikien kanssa.

Taustaa. Some background

Olen pikkupojasta asti ollut kiinnostunut veneistä ja veneilystä, retkeilystä, tekniikasta, rakentamisesta, moottoriurheilusta ja monista, monista muista asioista. Yleisesti ottaen olen aika utelias erilasten asioiden suhteen.  Ensimmäiset veneisiin liittyvät muistot ovat lapsuudenkotini lähiojasta, jossa mielipuuhaani oli erilaisten leikkiveneiden uittaminen. Ensimmäinen varsinainen muisti- ja haaveilukuva veneilyyn liittyen oli kun olimme äitini kanssa lähdössä ruotsinlaivalla Turun satamasta. Seisoimme kannella ihailemassa Hirvensalon rantoja, kun laivan ohi lipui kuvankaunis meriläis- mallinen puuvene, jossa oli keula- ja perähytti, sekä keskellä sijaitsevan ohjaushytin takana viihtyisän oloinen avotila. Päivä oli aurinkoinen ja ihmiset näkyivät viettävän mukavaa lomapäivää veneessä. Katselin tätä kateellisena ja haaveilin, josko joskus itsekin voisin omistaa tuollaisen. Tämän tapahtuessa elettiin noin vuotta 1972, eli olin noin viisivuotias.

Since a little boy I've been interested in boats and boating, hiking, technology in large sence, construction of houses, motorsports and so on. In generally, I'm curious of very many different things. First thing connected with boats is when I was a little boy and I played with toy boats in a nearby ditch. The first real memory connected with boats happened when I was about 5 years old. I was leaving with a ferry Turku harbour to Stockholm. We were standing on the deck and watching the nearby environment. I saw a beautiful wooden traditional boat with little cabins in bow and stern. In the middle of the boat was a comfortable looking open area. A family was having a nice holliday morning there. I was looking this and I started to dream if we could also have such a boat. When this happened we were living year 1972. 

 Välissä kului monta vuotta muiden asioiden parissa ja ensimmäinen varsinainen tilaisuus veneen hankintaan tuli heti armeijan jälkeen, talvella 1988. Ostin ensimmäisen veneeni yhdessä kaverini kanssa. Kyseinen vene oli n. kuusimetrinen kuidutettu puuvene. Se oli tekniikaltaan ja sisustukseltaan aika huonossa kunnossa. Korjasimme sen kaverini kanssa ja teimme sillä monta unohtumatonta reissua. Kävimme retkeilemässä, kalassa, olimme upota koneen leikattua kiinni laivaväylällä juuri kun silloinen rannikkotykistön yhteysaluksena toiminut hinaaja tuli kohti ja sivuutti meidät varsin läheltä. Vene palveli muutaman kesän, mutta alkoi tuntua varsin pian liian pieneltä.

Many years went by and not before than winter 1988, right after my military service I got a chanche to buy my first boat. I bought it together with a friend. It was a about six meter long wooden boat covered with glassfibre. It was in quite bad shape. I renovated it with my friend and we made many unforgetable jorneys with it. It served us couple of years, but soon it was obvious that it's too small.   

Ensimmäinen veneeni

My first boat.

Klikkaa kuvia ja ne suurenevat.

To make pictures larger, klick them. 

Sama vene sisältä

Same boat from inside.

Löysimme saman kaverin kanssa vajaan kymmenmetrisen meriläisen ensimmäisen veneen seuraajaksi. Se oli viittä vaille hylky, mutta suuri into antoi voimaa korjauksen aloittamiseen. Kaverini joutui kuitenkin jo alkuvaiheessa jättäytymään pois kimpasta ostettuaan asunnon. Minä pidin uuden veneen ja hän vanhan. Olimme molemmat tyytyväisiä. Jatkoin yksin remontoimista ja pikkuhiljaa, asia kerrallaan vene tuli kohtalaiseen kuntoon. Suurin yksittäinen työ oli rungon kuiduttaminen. Muita suurempia juttuja oli moottorin asentaminen ja sen lukuisat korjaukset, moottorin muuttaminen makeavesijäähdytteiseksi, koko sisustuksen uudelleenrakentaminen, kamiinan rakentaminen lämmityslaitteeksi, vannas-putken vaihtaminen, jne. jne. Tämä vene vastasi jo pikkupoikana laivan kannelta näkemääni "unelmavenettä." Tällä veneellä ajelin muistaakseni 8 vuotta jatkuvasti sitä parannellen ja lisää rakentaen.

With the same friend I found about 32 ft long wooden boat. The type is called "meriläinen". There is many different versions of the type depending where it´s built. This particular boat was allmost a wreck, but when you are  enthusiastic it's  just a challenge... My friend had to leave this whole thing, because he suddenly got a chance to buy a flat. So I was repairing this by my self. I did many kind of big revations for it; Repairing the hull from couple of places, covering it with classfiber, replacing the propeller shaft tube, replacing the engine and couple of renovations for it, changing the cooling system from see water type to fresh water type, building a furnish for a heater and so on. This boat was quite near something I was dreaming as little boy on the deck of ferry. I worked with it for about 8 years. 

Toinen veneeni nimeltään "Doris"

My second boat was called "Doris".

Sama vene perästä katsottuna remontin jälkeen...

Looking towards bow after the big interior renovation...

...ja ennen remonttia!!! (keulasta perään katsottuna)

...and before the renovation!!! (towards the stern )

Ja vielä yksi kuva.

One more picture.

Jossain vaiheessa eräs tuttavani kyseli minua purjeveneensä siirtomiehistöön Merimaskusta Uuteenkaupunkiin. Tämä olisi ensimmäinen kerta ikinä purjeveneen kyydissä. Suostuin innoissani kyseiseen tehtävään, mutta sillä reissulla oli kohtalokkaat seuraukset; Peruutimme laiturista keskelle Kirkkosalmea, sammutimme moottorin, nostimme purjeet ja kun en ollenkaan ymmärtänyt mitä milloinkin tapahtuisi, päätin mennä seisoskelemaan keulakannelle ollakseni mahdollisimman vähän tiellä. Kippari tähyili maston toppiin ja käänsi vähän pinnaa, kiristi jalusta ja sitten se tapahtui!!! Vene kallistui hieman... ja lähti äänettömästi liikkeelle. Vain pienen pieni veden solina keulasta. Minä olin myyty!!!! Olin aivan haltioissani! Sillä hetkellä päätin, että jonain päivänä minusta tulee purjehtija. Halusin nauttia äänettömästä kulusta. Tämän jälkeen aloin ottaa selvää aina silloin tällöin jostain eteen tulleesta purjehdukseen liittyvästä asiasta. Kiinnostus asiaa kohtaan kasvoi. Erääseen opiskeluuni liittyvän kurssin yhteydessä maalasin öljyväreillä taulun, jossa Scyllan näköinen purjevene etenee vankasti kohti Utön saarta taustalla olevista myrskypilvistä huolimatta. Tässä oli taas kyseessä haavekuva jostain tulevasta. Maalattu kuva välkkyi silloin tällöin mielessäni. 

One day a man I somehow knew, asked me if I´m interested in helping to sail a sail boat from Merimasku to Uusikaupunki. This would be my first time in a sailboat ever. I accepted the invitation gladly, but the result of the sailing trip was fatefull; We reversed from the pier to the middle of the bay, stopped the engine and hoisted up the sails. I didn't understand a thing what was happening, so I thought, I´ll go to the bow and stand there. At least then I´m not disturbing anything. The skipper looked up to the mast top, did some trimming with the sheet and then it happened!!! The boat leaned a little to the right ... and started to move silently. Just a tiny sound of the running water from the bow. I was astonished, absolutely thrilled!!! At that moment I decided to become a sailor some day. I wanted to enjoy this silent running. After this I started to find out every now and then something that had something to do with sailing. At some point I painted a picture of a sailboat sailing towards Utö island. (The most remote island in the south west cost of Finland.) The boat was looking like a Scylla. This was all about of some distand wish. I saw this painted picture every now and then in my mind... 

Saatuani meriläisen käytännössä valmiiksi kävin veljeni kanssa Naantalin puuvenepäivillä vuonna 1998. Siellä näin ensimmäisen kerran Scylla- purjeveneen läheltä. Olin toki lukenut joskus aikaisemmin Pekka Parikan "Myrskylintu nousee siivilleen" -kirjan ja iki-ihastunut kyseiseen venetyyppiin. Ajattelin vain käydä vilkaisemassa kyseistä venettä vähän lähempää. Kiipesin puuriin ja tutkin veneen aika huolellisesti. Tämähän oli todella huonossa kunnossa; Kansi vuosi, runko vuosi, sisustus oli homeessa, mutta jokin tässä viehätti kaikesta kaameudesta huolimatta. Ennen kuin tajusinkaan olin hieromassa kauppaa ja ostin ensimmäisen purjeveneemme. Nyt kirjoitan monikossa, koska tämä tapahtui yhdessä vaimoni Anun kanssa. Ajattelin, että noin viiden vuoden rankan työn jälkeen vene ehkä voisi olla suurin piirtein taas kunnossa. 

Once I practically got the "Doris" done I visited Naantali wooden boat festival with my brother in 1998. There I saw for the first time the Scylla sailboat. Of course I had red the BOOK before. "Myrskylintu nousee siivilleen" by Pekka Parikka. That is the BOOK, an icon of finnish speaking wooden boat folks. I was thrilled of that boat type. ( not that fast sailing boat but sturdy, sea worthy familyboat with long keel ) I thought just to look at it a little closer. But this particular boat was in a quite bad shape. The deck was leeking, the hull was leeking, the interior was smelling mould but still it some how pleased me... Before I understod we were buying this boat. We closed up the deal. Now I'm writing in a plurar form, because this happened together with my wife, Anu. I was thinking that maybe after five years hard working the boat could be in a reasonable shape.

Scylla ensimmäisen talven remontin jälkeen runko mustaksi maalattuna

Scylla after the first winter renovation hull painted black.